Ilkka Mattila kirjoitus (HS tänään) albumin epätarkoituksenmukaisuudesta kaivoi tän esiin. Mahtava eka biisi, ja tää viimeinen vielä kaks kertaa parempi. Välissä ei tapahdu oikeen mitään, single ois riittäny.
Toki suurin osa omasta levyhyllystäni on täytetty levyillä jotka ovat nimenomaan albumimitassa minulle oikea annostus. Ja näillä linjoilla Mattilakin menee, Abreulta single (jeesus sitä uutta biisiä, olen kääpä) ja Saimaalta levy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti