Olen kerran meinannut kirjoittaa toistuvasti jostain aiheesta tietoisesti. Kirjoituksia tuli luonnollisesti yksi. Ennätykset on tehty rikottaviksi, ja nyt seuraakin toinen pitkä kirjoitelma uuden levymme kappalelista mukaisesti.
Kappaleen nimi viittaa Gibsoniin jonka sain Raimo-ukiltani. Se on aikamoinen peli, siitä on vaikea saada huonoa ääntä ulos. Tekstissä idea oli kirjoittaa jotain Raimon muusikkoudesta, "kaikki muu paitsi musiikki on turhaa" tapasi hän todeta. Toisaalta biisissä matkataan Sörkan panttilainaamoon ja setäni Mikon maailmaan, jota kaipaan edelleen. Ja sitten nivotaan nämä yhteen toteamalla että "jag känner ingen fruktansvärt hat, nåt som man aldrig blir av med". Ota siitä sitten selvää!
Musiikki lähti muuten käyntiin treeniksellä Hannun eli Jaakon kanssa. Vaikka biisi oli pitkälti päässäni jo tehty, en ollut soittanut sitä yhtään millään. Hannun kanssa sitten manattiin soinnut ja melodiat ulos, se on semmoinen shamaani rumpaliksi. Hyvä tuli.
Toisiin asioihin vaan ei aiheisiin, Jäänsärkijän Jyrki hoiti meikäläiselle Shadowplayn boksin! Kyse on varmaan koko tän vuoden kestäneestä väsytyksestä, kyselin sitä joka helvetin kerta ja viimeksi kävin kysymässä valkosta tuplaa, se oli myöhässä mutta ei hätää katos tätä, tadaa ja mikä se siinä lepää. Käytettynä oli jostain sitten löytynyt. Meinasin sanoa että Suomen mutta korjataan että universumin paras levyliike. Tästä Shadwplayta:
Jos vauvasta löytyy keskustelua niin miehessä on ainesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti