Oon ihastunut tähän musaan niinku iha täyzil jee!
Kertsiä kuuntelin aluksi tuttua melodiaa metsästäen. Ja eikös se ole Harrisonin heittaama I Need You mikä siinä pyörii? No ainakin mulla lähti se soimaan päässä, come on back to me, I'm lonely as can be, se kohta.
Jatketaan myös teemaa. Kolmas biisi:
Minä ja Hannu, treeniksellä haetaan Vanisgin Pointtia ja takaa-ajomeininkiä. Sitä saatiin, Jukka skulaa pianon. Mystinen laukku vaihtaa omistajaa. YK:ssa tilanne päällä...
keskiviikko 28. marraskuuta 2018
maanantai 19. marraskuuta 2018
Tarina jatkuu
Olen kerran meinannut kirjoittaa toistuvasti jostain aiheesta tietoisesti. Kirjoituksia tuli luonnollisesti yksi. Ennätykset on tehty rikottaviksi, ja nyt seuraakin toinen pitkä kirjoitelma uuden levymme kappalelista mukaisesti.
Kappaleen nimi viittaa Gibsoniin jonka sain Raimo-ukiltani. Se on aikamoinen peli, siitä on vaikea saada huonoa ääntä ulos. Tekstissä idea oli kirjoittaa jotain Raimon muusikkoudesta, "kaikki muu paitsi musiikki on turhaa" tapasi hän todeta. Toisaalta biisissä matkataan Sörkan panttilainaamoon ja setäni Mikon maailmaan, jota kaipaan edelleen. Ja sitten nivotaan nämä yhteen toteamalla että "jag känner ingen fruktansvärt hat, nåt som man aldrig blir av med". Ota siitä sitten selvää!
Musiikki lähti muuten käyntiin treeniksellä Hannun eli Jaakon kanssa. Vaikka biisi oli pitkälti päässäni jo tehty, en ollut soittanut sitä yhtään millään. Hannun kanssa sitten manattiin soinnut ja melodiat ulos, se on semmoinen shamaani rumpaliksi. Hyvä tuli.
Toisiin asioihin vaan ei aiheisiin, Jäänsärkijän Jyrki hoiti meikäläiselle Shadowplayn boksin! Kyse on varmaan koko tän vuoden kestäneestä väsytyksestä, kyselin sitä joka helvetin kerta ja viimeksi kävin kysymässä valkosta tuplaa, se oli myöhässä mutta ei hätää katos tätä, tadaa ja mikä se siinä lepää. Käytettynä oli jostain sitten löytynyt. Meinasin sanoa että Suomen mutta korjataan että universumin paras levyliike. Tästä Shadwplayta:
Jos vauvasta löytyy keskustelua niin miehessä on ainesta.
Kappaleen nimi viittaa Gibsoniin jonka sain Raimo-ukiltani. Se on aikamoinen peli, siitä on vaikea saada huonoa ääntä ulos. Tekstissä idea oli kirjoittaa jotain Raimon muusikkoudesta, "kaikki muu paitsi musiikki on turhaa" tapasi hän todeta. Toisaalta biisissä matkataan Sörkan panttilainaamoon ja setäni Mikon maailmaan, jota kaipaan edelleen. Ja sitten nivotaan nämä yhteen toteamalla että "jag känner ingen fruktansvärt hat, nåt som man aldrig blir av med". Ota siitä sitten selvää!
Musiikki lähti muuten käyntiin treeniksellä Hannun eli Jaakon kanssa. Vaikka biisi oli pitkälti päässäni jo tehty, en ollut soittanut sitä yhtään millään. Hannun kanssa sitten manattiin soinnut ja melodiat ulos, se on semmoinen shamaani rumpaliksi. Hyvä tuli.
Toisiin asioihin vaan ei aiheisiin, Jäänsärkijän Jyrki hoiti meikäläiselle Shadowplayn boksin! Kyse on varmaan koko tän vuoden kestäneestä väsytyksestä, kyselin sitä joka helvetin kerta ja viimeksi kävin kysymässä valkosta tuplaa, se oli myöhässä mutta ei hätää katos tätä, tadaa ja mikä se siinä lepää. Käytettynä oli jostain sitten löytynyt. Meinasin sanoa että Suomen mutta korjataan että universumin paras levyliike. Tästä Shadwplayta:
Jos vauvasta löytyy keskustelua niin miehessä on ainesta.
keskiviikko 7. marraskuuta 2018
Tiden väntar för ingen
Täältäkin löytyy:
Tarina tän biisin takana on yksinkertaisesti se että ollaan oltu samalla treeniksellä pitkään ja kaikki siinä ympärillä on muuttunut. Från Sökögränden till Hagalund.
Uutta Ian Brownia:
Biisistä en viitsi sanoa mitään, videossa sen sijaan on paljonkin antia. Ensinnäkin taitaa olla jokin trendi menossa kun katsoo Richard Ashcroftin ja kumppaneiden videoita, samasta tehtaasta tulee. Tämä oli kuitenkin hauska, Ian vetää kaikki instrumentit, ajaa pyörällä ja näyttää että moi oon tän ikänen mites sä? Aika rientää, tästä ei omasta mielestäni ole juurikaan aikaa mutta onhan siitä:
Eli 2009 se oli vielä kung fu äijä. Yheksän vuotta. Menen jääkaapille.
Tarina tän biisin takana on yksinkertaisesti se että ollaan oltu samalla treeniksellä pitkään ja kaikki siinä ympärillä on muuttunut. Från Sökögränden till Hagalund.
Uutta Ian Brownia:
Biisistä en viitsi sanoa mitään, videossa sen sijaan on paljonkin antia. Ensinnäkin taitaa olla jokin trendi menossa kun katsoo Richard Ashcroftin ja kumppaneiden videoita, samasta tehtaasta tulee. Tämä oli kuitenkin hauska, Ian vetää kaikki instrumentit, ajaa pyörällä ja näyttää että moi oon tän ikänen mites sä? Aika rientää, tästä ei omasta mielestäni ole juurikaan aikaa mutta onhan siitä:
Eli 2009 se oli vielä kung fu äijä. Yheksän vuotta. Menen jääkaapille.
sunnuntai 28. lokakuuta 2018
Siellä se on
Ulkona avaruudessa ja maan pinnalla. Kuulemma on Spotifyissa jne. tsekkaan itse myöhemmin. Sen jo kirjoitinkin mistä cd:tä saa. Bileet oli - kovat, kiitos kaikille osallisille! Tekis mieli lataa jotain matskua tänne jos joltain tippuu, katsotaan kuinka käy. Me siis soitettiin ekaa kertaa livenä Teleä, whuuhuu!
Eka arvostelu löytyy desibelistä. 4/5, makuasioista ei voi kun kiistellä, hyvä arvio. Paitsi että kansikuvaksi oli nyt tullu tän blogin tausta :) Oikeestihan kansi on tämä:
Eka arvostelu löytyy desibelistä. 4/5, makuasioista ei voi kun kiistellä, hyvä arvio. Paitsi että kansikuvaksi oli nyt tullu tän blogin tausta :) Oikeestihan kansi on tämä:
EDIT: Spotify-linkki tässä.
keskiviikko 24. lokakuuta 2018
Kohta se tulee = aivan kohta se tulee
Onko se joulu, onko se juhannus? Ei, se on Telegrafbergetin toisen levyn julkaisupäivä 27.10! Siis on kohta, aivan kohta. En osaa keskittyä.
Kyse on kokoelmasta lauluja, jotka on äänitetty Harjussa Juha Kapiaisen komennossa parin vuoden aikana. Lauluja lauletaan ruotsiksi, niitä lauletaan englanniksi, niitä lauletaan Levine Blancin mahdollistamalla millä lie kielellä. Aika vähän on taas kitarasankarointia, toistoa tai hinkattuja sanoituksia. Mutta niin se taitaa olla että tässä vaiheessa on paras olla itse sanomatta asiasta sen enempää, niin on lähellä tämä.
Vielä ei oo mitään linkattavaa, nettijulkaisu on viritelty samaan ajankohtaan. Levyä saa Helsingissä Keltaisesta Jäänsärkijästä ja Porissa Levykauppa, joiden nettisivujen kautta tilaaminen onnistuu myös. Wiltsun tekemät kannet pitää tietysti kokea käsin!
Kyse on kokoelmasta lauluja, jotka on äänitetty Harjussa Juha Kapiaisen komennossa parin vuoden aikana. Lauluja lauletaan ruotsiksi, niitä lauletaan englanniksi, niitä lauletaan Levine Blancin mahdollistamalla millä lie kielellä. Aika vähän on taas kitarasankarointia, toistoa tai hinkattuja sanoituksia. Mutta niin se taitaa olla että tässä vaiheessa on paras olla itse sanomatta asiasta sen enempää, niin on lähellä tämä.
Vielä ei oo mitään linkattavaa, nettijulkaisu on viritelty samaan ajankohtaan. Levyä saa Helsingissä Keltaisesta Jäänsärkijästä ja Porissa Levykauppa, joiden nettisivujen kautta tilaaminen onnistuu myös. Wiltsun tekemät kannet pitää tietysti kokea käsin!
maanantai 15. lokakuuta 2018
Kynnet
Hei tää oli hyvä:
Joku sanoo et liian powerpoppii, ei tarpeeks punkkii, mä sanon et ihan tarpeeks paskasti vedetty! Videossa tykkään etenkin siitä, että jos ei oo äänet päällä niin et kyllä tiedä minkälainen biisi siellä menee.
Hyvä levy kans kokonaan.
Joku sanoo et liian powerpoppii, ei tarpeeks punkkii, mä sanon et ihan tarpeeks paskasti vedetty! Videossa tykkään etenkin siitä, että jos ei oo äänet päällä niin et kyllä tiedä minkälainen biisi siellä menee.
Hyvä levy kans kokonaan.
keskiviikko 3. lokakuuta 2018
Kohta se tulee
Here it comes! Ihan kohta. Uusi Telegrafberget levy "I Färg" julkaistaan 27.10.2018. Hyvä syy kirjata tänne joku ajatus. Tai tossa nyt ei vielä ole ajatusta, kaivetaanpa vähän.
Ville Valo ja Agents, missä on Vesa Haaja? Kun Ville tekee mitä tekee, Ändy tekee:
Eka kerta kun Ändy fiittaa ensisijaisesti vokalistina? Uudessa Pellen biisissä tykkiä flamenco-kitarointia. Oikeesti, makee meininki siinä.
Ville Valo ja Agents, missä on Vesa Haaja? Kun Ville tekee mitä tekee, Ändy tekee:
Eka kerta kun Ändy fiittaa ensisijaisesti vokalistina? Uudessa Pellen biisissä tykkiä flamenco-kitarointia. Oikeesti, makee meininki siinä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
