perjantai 2. lokakuuta 2020

Tässä paikassa, joskus kauan sitten

 Vika peli "junioripuolella" ois maanantaina. Kohta se iskee. I'm not a young man anymore.


Kultasormi osui aina. Viheltäen, sämpläten, Epiphonen kitaroilla, kaikki kävi. 

En ollut koskaan väsynyt. Jos joku paikka bragas niin se tuli kuntoon ja meno jatkui siitä mihin jäätiin. Missä kaikki on nyt?

keskiviikko 19. elokuuta 2020

No nyt...

 Jossain kokeillaan rajoja oikein kunnolla:



Okej. Parempi tutkielma tämä on kuin Arttu Wiskari. Seuraava askel oli tämä:



Ja sitten muistinkin Oasis tribuutin joka pääsi listoille, joskaan en tämän paremmin eli nimi ei nyt tule mieleen, mutta I'd Like To Teach the World To Sing => No Way Sishän se oli. Top of the Pops. Joo ei täs mitään.

tiistai 28. heinäkuuta 2020

Happy Håkans dag

Muutamia recensioneja lukeneena näyttää siltä että isämmaan lehdistö on kääntänyt Håkanille selkänsä. Onhan tämä Rampljus vol 2 vähemmän kuin kokonaisen levyn sisällön arvoinen 21min mitassaan, mutta hyvää settiä se mitä siinä on.

Single Kaos Är Min Lady teki mulle saman mitä Tillsammans I Mörker eli ensin ihan se ja sama, mutta kasvaa. Ska Flyga Nu sisältää pätkät River En Vacker Drömistä ja Känn Ingen Sorg För Mig Göteborgista, Leila K räppäämässä, tämä ei voi mennä pieleen eikä menekään. Laitetaanpa se tähän:



Jos tää ois julkaistu kokonaisuutena, sanoisin edelleen että vahva 4/5. Kuuntelen kumpaakin levyä koko ajan. Vi ses på Ullevi 2100!

Ai niin ja lippalakit päähän Kari Tapiolle ja Björn Wahlroosille, onko tämä yhdennäköisyys jo monta kertaa mainittu?

torstai 4. kesäkuuta 2020

Kaksi lippalakkia

Krista KÄÄK Siegfrieds:


Tuureboe:


Väykkä muistelee Barcan kultaisia vuosia:


Wallu avaa terassikauden siisteissä kuteissa:


No onhan ne! Tässä vielä en gång till:

keskiviikko 27. toukokuuta 2020

Uusia ja melkein uusia levyjä

Kovin on tietysti            H Å K A N !


Tämä tai mikä vaan noista uusista seitsemästä. Miten hän sen tekee? Musa on täynnä tunnetta ja innostusta vaikka tää on joku kymmenes platta.

Yhtenä selityksenä mietin sitä miten porukka kiertää tässä messissä. Björn Olsson aina mukana, muuten jengi vähän vaihtuu ympärillä, mutta edes takas. Nyt taas jengissä Jocke Åhlund, joka tuotti kymmenen vuotta sitten kaksi Håkanin levyä. Tällä levyllä muusikoissa ei ole mulle niin tuttuja nimiä, usein sille listalle on vetänyt vertoja vain sanoitusten namedroppailut.

Mut siis mitäs tässä, kuuntelen levyä ja hymyilen.

Muuta hyvää, Coralin 2018 levy on paras sitten Roots & Echoes, Alice Boman odottaa tossa soittimen päällä, Strokesin uus on ihan sika hyvä, ja sit Talk Talk Spirit of Eden, no se ei oo ihan uus, mutta mulle on, ja vaikuttaa levyltä johon tulen palaamaan säännöllisesti. Jotain kaikuja tästä Verven Storm In Heavenillä?

keskiviikko 20. toukokuuta 2020

Peilikuvia

Waterloo Sunset:



Bendover Babies:



One Last Time:



Run Away from the Sun:



Jag Vill Ha En Egen Måne:



Viidestoista Yö:



Ekaks piti laittaa että Voice of Finlandin henkinen voittaja Oskari Kytömäki on kuin ilmetty Ville Valo sieltä 2000 Jykevää On Rakkaus meiningistä. Kytömäestä ei ollu oikein kuvia niin sitten tuli nuo mieleen. Ja vanha kunnon olut=tulo.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2020

Walk Beside Me

Pientä päivitystä tännekin. Walk Beside Me, Kap Kapin uusin levy, pikku hiljaa vinyylinä ulkona. Mulla on tää vamma että en kuuntele youtubesta jne. ennen kuin oon saanu hankittua fyysisen äänitteen, jos oon siis kelannu sellasen hankkia. Joten mulla tää on nyt vasta kuuntelussa. Ja mitäs kuuluu?

Bändisoittoa, se tuli ihan ekaks mieleen, koska oon kuunnellu Junnulta viime aikoina soolokassua ja siinä on tietty soolomeininki. Tokana kansi ja nimi tuo mieleen Twin Peaksin, ja onhan tää kaikin puolin häiriintynyttä kamaa. Tosi yhtenäinen paketti kanssa, musa ja sanat, ja tää on kuitenkin äänitetty "in various spaces in Helsinki during 2015-2018".

Underworld - Iggy. I Don't Like Dreaming - Commarit! Three Free Days - Coral parhaimmillaan.

Häiriköinnin seassa tulee rollaririffejä! Junnu osaa vaikka mitä, mutta kyllä se mulle kovin juttu on kuitenkin tää kitarameininki. Butler, Squire, Alajuuma.

Lopuksi Paradox. Nettiversiossa vikana tulee Jam For You, tässä korvattu ns. oikeella biisillä. Mun paradoksi on siinä että mulle tulee tästä musasta hyvä fiilis, vaikka muudi on aika - no, painava. Biisi klousaa levyn hienosti, ja sitten vaan käännetään kiekkoa ja mennään taas.

10/10.

Tähän vielä tubelinkki: