Ihan oikeesti, ajattelin kyllä stillin perusteella että tämä on hyvä, mut ylitti kyllä kaikki odotukset. Musiikki on taattua Junnua eli kuuntelu kuuntelulta paranee vaan ja flamenco-pätkä aijai, onko viimeks kuultu Fleimareiden takahuonepätkässä Espanjan kiertueella?
Muutamilta tyypeiltä odotan täydellistä levyä. Perustana odotukselle on jokin todella kova levy luonnollisesti, ja kuvitelma siitä, että näillä artisteilla on jokin todella poikkeuksellinen ote musiikin ytimestä. Tatsi voi olla kadoksissa pitkäänkin, mutta odotan silti.
Jason Pearcen tapauksessa viimeisestä täysosumasta on parikymmentä vuotta, ja senkin jälkeen on tullut hyviä levyjä ja monia yksittäisiä hienoja biisejä. Näihin levyihin ei kuitenkaan tule paljoa tartuttua. Koko ajan olen ajatellut, että vielä tulee ainakin yksi täydellinen hetki. Ensimmäinen todiste on tässä:
Ei tarvitse sanoa enempää, tuo kuva ja ääni (kovalla!) sanoo kaiken tästä ajasta ja hetkestä, hyvät ja huonot, toivon ja epätoivon, tulevan ja menneen.
Ensi vuonna se sitten tulee, parasta sitten Royal Albert Hallin 1998 sanovat.
Levyä saa Keltaisesta Jäänsärkijästä. Pitääkin seuraavalla visiitillä tarkistaa myös Telegrafbergetien tilanne, onko varasto tyhjä? Nyt kuitenkin päivän kovin uutuus on MATIAS LARSSON.
uu jee, kyl mäkin vähintään 4/5 antaisin. Kivahan tämmöistä on taiteilijaveikon ominaisuudessa lukea.
Ihan kohta pääsen päivittämään levyn myyntipaikkaa ja ehkä syytä laittaa joku linkki spotifyihin jos se ei sittenkään soi automaattisesti jokaisessa luukussa. Niinku heti.
Pakko kirjata jotain tästä vaikkei aiheet mitenkään ole linkitettävissä. Olen varmaan yli sata kertaa miettinyt Rollareiden kuolemaa. Kuka, milloin, miten. Minkä ikäsiä ne oli 1995? Nämä ajatukset tulee siitä kun jokin on aina ollut olemassa, ja jos se ei enää ole, niin tämä kaikki voi päättyä. Ihan niin kuin se muuten ei voisi.
Tuntuu todella oudolta kun yksi on joukosta poissa. Otetaan sille:
On Matias Larssonin & Telegrafbergetin uus levy joka tulee 27.8 kaikkialle. Ihan kaikkialle. Et voi välttää sitä. Se syötetään sisuksiisi kun avaat autoradion, kun kuuntelet Spotifyin suosituksia, kun ostat kaupasta maitoa, aivan kaikkialla soi LARSSON!
Hetken maailma joutuu vielä odottamaan tässä hiljaisuutta muistuttavassa Larssonittomassa tilassa, mutta tällä kertaa odottavan aika ei ole pitkä.
Fyysisen (CD!!! kuinka retroa) tuotteen jakelusta laitan infoa tänne kun tiedän. Hartain toiveeni on, että saamme Keltaisesta Jäänsärkijästä hyllypaikan.
Lupaan pyhästi myös kirjoittaa tarinoita tästä maagisesta sattumuksien sarjasta jonka lopputulemana on... Matias Larsson & Telegrafberget.
M A T I A S - viisi kirjainta joihin voit luottaa.
Hiljaisuutta ei voi rikkoa mutta voin näyttää kuvan:
Joskus televisiosarja voi ennakoida tosielämää. Toukossa on jotain kummallisen tuttua, niin kummallisen tuttua...
Joku vakuuttavuutta tavoitteleva mies, joka välillä häilyy kuusivuotiaan tasolla ajattelussaan, ja välillä taas käsitteet ovat ihan aikuisten maailmasta. Todella häiritsevää, kuka kumma se on?
Otetaan tähän väliin yks sika hyvä biisi bändiltä josta en yhtään tiedä että onko hitti vai huti, mutta tää biisi on hitti:
Ja yks jonka hittilinja menee kolmevuotiaan suussa "be not to like":
Kai tosta tulee näkyviin, bloggerin linkitys ei ota song for roberttia huomioon. Ai että nää on kovia. Kaikki alas, tai ulos!
No mut se vastaus, Touko Poukosta tuli Aki Manninen!
Noelin uus on aivan mahtava. Siinä on Motherin kiekua, Cast No Shadow ja ties mitä sanoissa, ja sit tietysti tärkein eli kokonaisuutena sellainen fiilis, että tekee mieli elää sata vuotta:
Mutta mistä on jouset otettu? Vihjeitä ei anneta otsikkoa enempää.
Maan ulkopuolinen elämänmuoto oli päättänyt ottaa meihin yhteyttä. Vihdoin! Mutta voi, tavalla tai toisella (emme tiedä miten he aistivat) Voice of Finlandin finaali pääsi heidän tietoisuuteensa.
Tässä myyntitiimistä parasta härkää ulos kaivaa Jari:
Tässä kirjailija pohtii elämän rivien välejä:
No eiks oo? En nyt saanu ihan parhaita, mutta kyllä ne on. Katoin Mikin Yle Areena ohjelman kaikki osat ja olipa hyvä meno, ainoo selkeästi mulkun oloinen oli kosmoksen viisain vuodenaika. Ei taputeta pelkästään toinen toisen selkää, mutta silti mulle tulee etukäteen arveluttavista henkilöistä hyvä viba ja miksiköhän? Ei kaiveta vastakkaisuutta toistemme persoonista. Ehkä se lähti siitä tässä ohjelmassa. Ja Syksylle Miki tais sanookkin sit lopuks et soitaksä jossain Cure cover-bändissä eli siinä ei enää pysytty tässä linjassa. Mikä oli kokonaan Syksyn vika, cancel Syksy ja cancel Palestiina!
Aina kun Mikistä kirjoitan, eli joka toinen vuosikymmen, niin laitetaan:
Säälimättömästä harjoittelustaan tunnettu Ninniroosa Rynnäs juoksi Suomea maailmankartalle Andalusian kuumuudessa. Maanantaina keskipäivällä käyty kisa oli ns. ultrajuoksukisa, jossa juostiin 12 tuntia yhteen menoon.
Ninniroosa: "Sää oli melko viheliäinen. Aurinko porotti, mutta tuuli teki sen vaikutuksen havaitsemisesta hankalaa. Kymmenen minuutin juoksun jälkeen huomasin kuitenkin orastavaa huimausta ja vapinaa, ja asettauduin makuulle radan viereen. Huoltajani Mika-Matti Joulukuusi toi minulle virvokkeita ja täytetyn sian, ja sainkin olotilan pikkuhiljaa korjaantumaan. Päädyin kokemuksen tuomalla varmuudella pitämään riittävän tauon, jotta pystyin tekemään ehjän suorituksen. Useinhan näissä kisoissa untuvikot päätyvät keskeyttämään, ja sitä en tällä matkalla todella halunnut kokea. Taisin siinä hiukan torkahtaakin. Lopussa kiitos seisoi."
Juoksijatar piti yhdentoista tunnin ja neljänkymmenenviiden minuutin mittaisen paussin, ja vetäisi viimeisen vitosen kuin lentäen. Lopputuloksena hän sivusi Pohjoismaiden ennätystä, joka tällä matkalla on - 12 tuntia! Tällaista suoritetta kelpaa esitellä maailmalla.
Tähän sopii uuden suosikkibändini biisi:
Käytin sanavarastoni jo tuossa alkutekstissä joten tyydyn kirjaamaan että minä saatana rakastan tätä bändiä!
Oletko sattumalta nähnyt televisiossa hymyileviä sänkiukkoja, joiden farkkuihin kamera tsuumaa cis-miehen näkökulmasta epämiellyttävän pitkään? Jep, jotain tuttua siinä on.
Muistan muuten duunista kaverin, jolla oli yksi tämän firman "puku". Olin aika varma ensinäkemällä, että täältä se on. Parin päivän päästä kaveri kehui putiikin asiakaspalvelua aavistuksen yli-innokkaasti. Muita vaatteita hän ei ilmeisesti koskaan tarvinnutkaan. Vähän niin kuin Nick Cave, mutta Dmannen sinisiä pukuja valkoisella paidalla kaappi täynnä.
Pasiainen on kutkuttava hahmo. Vihjeet johtavat harhaan, mutta ehkä lauluääni, onko joku palisteista kuullut hänen veisaavan virsiä lapsensa ristiäisissä tai kurlannut hänen kanssaan Levillä? Kuka on tämän maskin takana:
On ollut aikaa katsoa erilaisia kyky- ja tunneohjelmia. All Togehter Nown voitti ylivoimaisesti Kiljutytöt (lapsen suusta kuulet sä totuuden). Kohta alkaa Voice, ihanaa!
Paul McCartney on julkaissut uuden levyn joka on vuoden levy koska se ei ole ihan paska. En ole kuunnellut. Muita hyviä ehdokkaita? Joensuu 1685? Ei, eka oli parempi. Maustetytöt? Joo, toka on parempi. Otetaas sille: