sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Kaksi marjaa yksi lippalakki vol x

UMK:ssa juontohommissa viimeksi nähty:

Merimies, ajattelija, tyyli-ikoni, lista on loputon:


Nää jäbät on enemmän kuin yks yhteen, sori Mikko. Minusta ei ole Euroviisuveikkaajaksi(kaan), oisin pistäny aika paljon Cristal Snown menestykselle. Ajattelin myös, että Aalto ei saa gay-ääniä ja toisaalta menettää rollerderbyletillään niitä normaaleja Disney-ääniä, mutta ei, kakkosena taas. Heitetääs viel yks:

Kirjailijalegenda (kuvattu karaokessa):


vs. UMK-voittaja:


Haenko kaukaa? Haen tässä myös aasinsiltoja, ei olisi Aallon ehkä kannattanut pistää niin sanotusti hommaa myyntiin, vähemmänkin alleviivaten ja yhdellä kortilla ratsastaen voi pistellä menemään. Mut nyt täytyy lopettaa etten kirjoita mitään ilkeää, tsot tsot hyi hyi.



torstai 25. helmikuuta 2016

Ei nimi miestä ellei mies nimeä

Fifan johtoon pyrkivät seuraavat herrasmiehet:

Gianni Infantino
Tokyo Sexwhale
Salman Kalifi
Jerome Champagne
Saddam Hussein

HS:n mukaan Sexwhale on kenties varteenotettavin ehdokas koska hän on ollut vankina Robben Islandilla. Mikä voisi mennä pieleen? EDIT: no vaikka jotain superkähmintää heti alkuun ja vetäytyminen ennen äänestystä. Perkele Sexwhale!

Johnny Boyn toinen hyvä biisi:

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

RA

Joo ehkä tää on isompi juttu kuitenkin tänään.


Biisi ihan ok, parempi lähtö kuin vaikka Music Is Power. Oli eka tai ei niin se oli sinkku ja levyn huonoin.

Musamiehelle tärkeintä on luonnollisesti promokuvat. Richard goes Burroughs, erittäin jees. Ja perinteisesti vielä vetskari auki, mies on entisellään!

Vaihteeks joku hyvä biisi


Ilkka Mattila kirjoitus (HS tänään) albumin epätarkoituksenmukaisuudesta kaivoi tän esiin. Mahtava eka biisi, ja tää viimeinen vielä kaks kertaa parempi. Välissä ei tapahdu oikeen mitään, single ois riittäny.

Toki suurin osa omasta levyhyllystäni on täytetty levyillä jotka ovat nimenomaan albumimitassa minulle oikea annostus. Ja näillä linjoilla Mattilakin menee, Abreulta single (jeesus sitä uutta biisiä, olen kääpä) ja Saimaalta levy.

torstai 4. helmikuuta 2016

No huilu

Tän äijän takia en oo ikinä kuunnellu Jefferson Airplanea:


Jethro Tull on niin lähellä nimenä ja olivat sieltä päin vissiin ja seli seli, tämä on ihan oikea syy tälle asiantilalle. Mutta Airplane on ilmeisesti virallisesti hyvä:


Ainakin tää levy.

Sitten tärkeä havainto Deerhunterin Microcastle biisistä. Kun on hyvät perustelut käyttää jotain kaluttua kierrätettyä sointu+melodia komboa, niin se muuttuu. Perustelut voivat siis olla täysin musiikilliset, kuten tässä (sekin on ihan ok peruste, että ei osata soittaa tai mitä nyt keksii). Surfer Girl punkee sieltä pintaan, mutta kun monen minuutin pohjustuksen jälkeen lähtee tarttuva osuus, niin se on todella ihanan kuuloinen:


Pitkään aikaan en tätä kuunnellessani ajatellut mitään erityisen tietoista. Lopulta loogikko vänkäsi taas jotain mutta työnnän hänet kauas sisään...