Slightly Mad

Olen kuunnellut Dovesin Last Broadcastin joku sata kertaa lukematta sitä vihkoa kunnolla. En ole kuunnellut koskaan King Crimsonia koska kaikkihan sen tietää että se on progea ja proge on parhaimmillaankin paskaa.

Paitsi että taisin olla väärässä. Ilman mitään järkevää syytä laitoin tän biisin tubesta soimaan, ja onhan se mahtavaa kuultavaa:



Oletettavasti tie meni näin: Greg Laken kuolinilmoitus ohimennen ilman että edes luin sanoja King Crimson, hyppelyä tuben ihmeellisessä maailmassa Per "Dead" Ohlinin ja kumppaneiden mukana, ja siitä sitten tähän. Niin, ja onhan mulle syötetty nyt Queenia myös yli normaalin sietokyvyn että ehkä olen menettämässä tatsia. Ja George Michael, voi voi.

Marjoja

Luottomies:

Leijona:

Emmä tiiä, joku toinen voi olla vielä lähempänä, koko 80 minuuttia häiritsi et kuka toi äiä on.

Tästä taas ei voi erehtyä:



Levy on ilmestyny tossa melkein eilen eli 2014 hups keikkaa. En syytä itseäni, ei tuosta ole liikaa huudeltu. Hyvä levy on the Breaks, tää ehkä paras biisi näin ekalla rundilla. Tosi saman kuulonen kuin Sice, ja ihan Boo Radleysia tää on kaikin puolin ja hyvä niin.

Free Aleksi Valavuori

Ilmeisesti Espoo Unitedin toimistolle oli tullut jotain tällaista:

Ei mitenkään linkittyen, hyvää kamaa:

Biisin nimi on tärkeä viesti

Ennen kuin musiikki alkaa kannet voivat kertoa mistä on kysymys tai eksyttää kuin kadunviitat Pahkasian Lahti-visiitillä. Tämän lisäksi on vielä yksi viestitaso joka ei saa lannistaa levyjen plaraajaa eli nimi, bändin, levyn & biisin.

Kertaan viimeiset ostokset:

Mikko Joensuu - Amen 2, kannessa suomalainen järvimaisema, biisien nimiä Drop Me Down, No One Knows, There Used To Be A Darkness. Viesti saatu.

Eppu Normaali - Maximum Jee & Jee. Kansi by the Who, biisien nimiä kuten Lainelautaileva Lehmänmaha R & R, Science Fiction ja Jee Jee. Viesti saatu.

Death In Vegas - Scorpio Rising (2016 versio). Kannessa okkultistikamaa ja biisejä Hands Around My Throat, Leather, Diving Horses. Joo, meni perille.

David Johansen - s/t, kannessa komea poika ja ekan biisin nimi Funky But Chic. Onkohan tää semmosta luutun nypläilyä, astrologiaa ja muffinssireseptimusaa? Eikun ymmärsin mä tänkin, kiitti.

Mikä on

parempi kuin Lasse Männistön runoilta tai Laura Rädyn hikinen slide-kitara groove? Vaikka tää:



ja ehkä tsägällä tää:

Pori

Käsillä se hetki kun olisi aika tarttua kynään ja skrivailla uuden megahitin sanat paperille. Vähän tässä testailen mitä päästä tulee tähän blogialustaan. Ei hyvältä vaikuta! Ramppikuumetta!

Pori on hieno merellinen kulttuurikaupunki. Neumann, Lindholm, Henkka Saari, Nikita Fougantine, kaupunki on antanut paljon enemmän kuin äkkiseltään osasin ajatellakaan (lunttasin wikipediasta). Olen kerran käynyt, basistimiehemme vähän useammin. Kaunista oli, vilpittömästi, enkä saanut selkääni.

Tässäpä aasinsilta, kaupunkiin on vastikään perustettu levykauppa, jonka valikoimasta löytyy myös meidän albumimme. Tätä nykyä levykauppaa ei joka pitäjässä ole ensinkään (tähän viittaa mm. tämänkin kaupan nimi, Porin Levykauppa), saati että kauppa olisi palvelualtis. Tuolla homma huhujen mukaan toimii, levyjä tilataan ja juttua vaihdetaan. Onnea ja menestystä!

Tule hyvä arvostelu, älä tule paha arvostelu!

Telegrafberget - LP huomioitu desibeli.netissä 4/5 arvoisesti. Olipas mukava lukea arvio jossa kuvataan kappaleita ja esimerkiksi niiden herättämiä tuntemuksia - tätä voisi kuvitella itsestäänselvyydeksi arvioiden suhteen muttei mielestäni suinkaan ole.

Tästä innostuneena koetan yltää vastaavaan Monkeesin uuden levyn kanssa. Nyt.


Tää lähti Lasse Kurjen "Rakkaudella" ohjelmasta, Our Own World soi siellä ja olihan se ihana. En kyllä osannut heti arvata että kuuntelen uutta Monkeesia! Jäänsärkijässä ei ollut tätä sillä sekunnilla mutta asiaan luvattiin korjaus. Luonnollisesti asia hoitui.

Good Times (säv. Harry Nilsson) lähtee aidoilla saundeilla mikä selittyy "osin" sillä että se on äänitetty 1968. Nyt seittemänkymppinen Dolenz pääsi laulamaan tähän nyt päälle, näin tulkitsen kansivihkoa. Perus rokkenroll hyvällä fiiliksellä.

Seuraava biisi onkin sitten oikea uus biisi. Ja seuraava ja seuraava. Trio You Bring the Summer (Andy Partridge), She Makes Me Laugh (Rivers Cuomo) ja Our Own World (Adam Schlesinger) on kesämusaa sokerisimmillaan, laji joka on hemmetin vaikea silleen että sitä jaksaa kuunnella. Tätä jaksaa, varsinkin toi Our Own World aivan huikea. Cembalot kilkkaa ja papat laulaa huikeella tatsilla harmonioita.

Gotta Give It Time (Jeff Barry/Joey Levine) on taas vanha biisi johon on laitettu jotain. Hauskasti tässä on sama riffi kuin Coralin Talkin' Gypsy Market Bluesissa ja se on luonnollisesti kuningas-riffi se. Me & Magdalena (Benjamin Gibbard) rauhottaa menoa pianon kuljettamana, ajattelen Idlewildia. Tähän laitetaan adjektiiviksi ihana. Kantria.

Whatever's Right (Tommy Boyce/Bobby Hart) on vähän kevyempi yritelmä, josta mieleen jää ennen kaikkea kierron lopuksi soitettava pätkä Beatlesin It Won't Be Longia (ja olikohan Bad To Me vähän tommonen myös) joka kuullaan myös She Makes Me Laughissa. Sitten vuorossa vanha Love To Love (Neil Diamond) ja king David laulaa arkistoista. Taustalauluja uusittu, ihan sama, ei haittaa.

Peter Tork saa levylle biisin Litlle Girl, ja hyvä näin. Birth of an Accidental Hipster on nimestään huolimatta Paul Welleriltä ja Noel Gallagherilta paras biisi moneen moneen vuoteen. Jos en tietäisi paremmin, luulisin että Weller laulaa tän. Tossa ylhäällä siis tää video.

Wasn't Born To Follow (Goffin/King) on levyn vika vanha äänitys, tämäkin täyttä rautaa. En tykkää yhdestäkään muusta versiosta, kivitä vaan mutta en tykkää. Tämä paras. Michael Nesmithiltä narulle laitettu I Know What I Know on "hiukan" pateettinen mutta 1:40 instrumentaalikierros paljastaa kauneuden jonka muistaa sitten jatkossa koko biisin ajan.

Ja lopetus, huuhhuhhuh. I Was There (and I'm Told I Had a Good Time) by Dolenz/Schlesinger ja vokaaleissa ei muka ole Liam Gallagher? Sgt. Pepper ja kaikki muukin samalta laatikolta missä Beady Eye tonki ekalla levyllään. Hemmetin hyvin vedetty, jes! 5/5.
.

Give Me a Reason

Joo rakkaudella Mancity mutta parikyt paikkaa ja 1-1... huhhuh. Jotain hyvää fiilistä kehiin:



Tähän on upotettu niin saundi, melodia kuin rakennepuolella aivan helvetisti hyviä juttuja. Isoin ero madchester-bändeihin tässä on laulaja, ei äänen puolesta oikeestaan vaan fyysisen laulamisen puolesta. Ihan törkeen hyvä. Ilmeisesti livenä ei mee ihan näin hyvin mutta sehän kuuluu asiaan :)

Kuuden minuutin kohdalla alkaa hymyilyttää hallitsemattomasti, "we're gonna do a dance, it's called ameba".

Rakkaudella Manchester City

Kaatuihan se vihdoin.

Okei nyt on 29.10.2016

ja LP julkaisukunnossa. Stadin paras levykauppa myy äänitettä, minä myyn sitä, Spotify toistaa, ja pitäisi se olla kaikissa relevanteissa muissakin paikoissa. Itsehän käytän levyjä joten en tiedä mitä tarkoitan, kunhan kirjoitan.

Pepe laulaa "aivan sama mulle mä oon onnellinen" ja juuri näin, tähän levyyn liittyy kaikenlaista mutta päällimmäisenä on onni. Tänään on bileet kaikki sileeks.

Ett År Mer

Tää uudelta levyltä.

Levy saatavilla käteen Keltaisesta Jäänsärkijästä. The one and only.

Levy

levy.tulee.ulos.29.10.kaikkialle.koko.pitkä.

Aamen

Tämä kuulostaa ihanalta. Makaan selälläni ja liikun.

Toiveita perjantaille

Roope Salminen @ Hartwall. Yks per albumi:

10.15 Saturday Night
Play For Today
All Cats Are Gray
A Strange Day
Let's Go To Bed (saa luvan olla albumi eikä kokoelma JWhispers/The Walk/mikä missäkin maassa)
Bird Mad Girl
Push
How Beautiful You Are
Plainsong
A Letter To Elise
The 13th
Out of This World
Kaks vikaa... saisiko tilalle The Exploding Boy ja A Few Hours After This.

Pasi Rautiaisen sanoin dejavu, kun tota listaa kattoo niin muutun näköjään tuskaiseksi teiniksi iik. No kyllähän tämä musa vähän sitä kaivaa esiin.

EDIT: osumat listasta 3 :), noin ekan viiden biisin joukossa joten olin jo lottovoittofiiliksissä. Ei siinä, hyvä keikka! Pienen äksidentin takia jäi ihan vika encore kesken jossa tuli Lovecats ja tietty Boys Don't Cry ois ollu kiva nähdä mutta toisaalta siinä oli jo kolme tuntia takana että eiköhän näillä pärjää. Äh, toi lopetus oli kyllä kova hittiputki, tääkin tuli:

Oasis doku

Jaahas, mitähän tästä pitäis ajatella:



Vois sitä pitkästä aikaa katella näitä juttuja joo miksei. Ilmeisesti sitten 31.10. EDIT: tai 12.10 jos mielii elokuvateatteriin.

påppia

Tästä 5/10 ja vahva mielikuva eräästä bändistä, sana-arvuutuksena I_LEWIL_.



Pojkar från Affenamaa. Sama uintimatkan päässä lännessä:



C86 samaan aikaan toisaalla:

Kaunista ediä

Beast of a man vasta onkin hitti. Melkeen yhtä hyvä kun Jukka Vakion uudet superhitit.

Peppi bailaa kohta taas! Niin ja Tuomo Pietiläinen HS sunnuntaina kamalaa skeidaa. Jos ei lähde niin jätä seuraavaan kertaan, kun artikkeleista puolet on tätä niin eihän niitä hyviäkään meinaa enää ottaa vakavasti. Esim. Elo ostaa olemassa olevan yhteistyökumppanin rakennuksen niiden tilojen vierestä (satoja metrejä) missä oli puolet fuusioituvasta yrityksestä ennen fuusiota => korruptiota? Ja mistä pääteltiin että mitään muita vaihtoehtoja ei käyty läpi? Aargh taas tälle post-fact ajalle.

Pitäis vissiin olla jollain meililistalla

pääs yllättämään kun randomguuglailin alkuviikosta, Håkan oli päästänyt levyn ulos jo hetki sitten. Eikä ollut mikään Radiohead/Beyonce jippiierikoisylläri. Sign of the times.

Liki kuulumattomalla volalla tossa tutustun aiheeseen, arvioisin että rakastan tätä levyä.

Myy mulle tää

Ja tää:

M-I-K-K-O

Mikot on kovia jannuja ja Joensuu ei tee poikkeusta:



Nimenomaan tätä levyä näistä kolmesta odotan noh malttamattomana. Yritetään saada omamme pihalle eka.

Jens my man!

Odottaa odottaa, joku aika sitten tuli meililistalla oleville infoa joten lähellä se uus levy on. On on. Joskus ghostwriting tai muu on tuonut mieleen epäilyksen, tällä se lähtee:



Tuli taas semmonen fiilis että vitsi mä haluun tonne, missä ikinä vastaava voisi toteutuakaan. Maple Leaves siinä kohtaa kun lähtee vika nostatus about 2.35 aijai.

Lisää Spotify asiaa

Kyynel vierähtää, nillin nillin, mainoksia. Kuuntelin erinäisiä levyjä ADHD:nä ja kun kuulohavainnot oli nihkeitä päätin testata onko rakkineessa radikaalisti vikaa.


Jos tää ois kuulostanu huonolta niin sitten toivoton rakkine. Ei kuulostanu vaan hyvältä parhaalta som de borde va.

Sitten alkoi mainokset. Mikä pointti laittaa perseposken naama tohon ja jotain geneeristä jytkettä? Siis ihan vaan sillä, että jos näiden kappalevalintojeni perusteella mainostettaisiin niin vaikka astianpesuaine olisi lähempänä. Ja jos taas tavoite on saada ihmiset välttämään mainokset, niin onko se mainostilan ostajille paras bisnes? Kyynel vierähti ja saker man ser uudestaan.

Ai niin Iso G taipui, känny palasi huollosta ilman mitään lokeja tai muita selityksiä ja rahat palaavat tililleni. Kiinnostaisi kyllä tietää kenen moka mutta voin voittaa näinkin.

Musan kuuntelu striimeistä

Onko mulla vaan ennakkoluuloiset korvat vai onko niin, että esim. It could have been a brilliant career Spotifyissa on aika paljon heikommalla dynamiikalla vedetty?

Vihree levy on paras, ja parhaudessa piehtaroidessani tulin miettineeksi että miten tää puoli tosiaan nykyisin menee. Ainakin muistelen että tästä on ollut puhetta ja kirjoittelua että striimeissä on omat säädöt samaan tapaan kuin radioissa, jolloin semmosessa musassa missä sillä nyt on väliä niin voi olla isokin ero kuunteleeko levyä soittimesta vai dataa koneesta.

Haluaisin:

Uutta Monkeesia, oikeesti

Tää biisi hyvä:

Ja Micky Dolenz on ilmetty Roddy Woomble + vähän Bruce Leetä messiin:

vrt. Woomble:

Bobin muuvit

https://youtu.be/1j9o4WOh8CQ?t=5m17s tosta lähtee, vimpulahuitti kun olivat kovia tuolloin.

Boo for f*cking Man United

Tulee ihana kausi. Derbyt on nyt hoidettava! Manulla on Special One (voin lainata räp-nimeäni Empaattinen jos Jose tarviit), Zamuraipäällikö balkanilta, huonoin ja mulkuin belgi jonka voit löytää... ei sympatiaa teille.

Paras levy näiltä just nyt. Ja tietty Stay Young jne oli se mahtava vuosi. Paitsi mitä nyt City putos kolmanneks korkeimmalle eikä pelejä sit näkynytkään YLE:ltä vuoteen. 

Kafka

Palautan puhelimen G:llä alkavaan elektroniikkajättiläiseen. Ensisijainen syy: parissa päivässä kävi ilmi että kalenteriin pystyy tekemään max 25 merkintää. Perus puhelin, ei äly, en ole kovin digitaalinen mutta kalenteri pitää olla.

Minä: tässä tämmönen, kuitti on tossa, viime viikolla sitten ostin.
G: okei, mä nollaan nää asetukset.
[mutinaa nitinää nutinaa]
käyn tos takahuonees
[pari minuuttia]
okei, voisit sä laittaa tähän suojakoodin?
M: öö, en, en oo laittanu tähän sellasta.
G: okei, sit tätä ei voi palauttaa.
M: öö, miksei?
G: koska ei voi nollata tän asetuksia. Pitää olla toi koodi, ja se on normisti 12345 ja se ei käy nyt. Eli muistat sä minkä koodin oot laittanu?
M: en, en vaihtanu sitä, tää ei pakottanu sitä enkä lähteny ite muuttamaan asetuksia. Mä tiedän yhden koodin jonka oon ikinä laittanu mihinkään puhelimeen. Kokeillaan. Ei, ei tee mitään. Mä en oo vaihtanu sitä.
G: okei, sit ei voi palauttaa.Sä oot vaihtanu tähän koodin.
=> tätä jatketaan ja jatketaan. Lopulta puhelin lähtee huoltoon, ja jos siellä ollaan sitä mieltä, että mä vaihdoin koodin, niin sitten huolto veloitetaan multa ja saan sitten palauttaa puhelimen. Perseestä. Mielenkiintosta nähdä aikanaan joku loki tms. mistä asia todetaan suuntaan tai toiseen.

Kaikki ei oo perseestä. Keltainen Jäänsärkijä, Avalanches, Band of Horses, DJ Shadow.

EDIT: G palautti rahat. En saanut tietää kuka oli vaihtanu koodin. Rahojen palautus antaa viitteitä siitä että se en ollut minä.

länsi>itä

Aurinko paistaa ja haluaisin olla Västerbrolla:



sen verran tykki että opettelin uppaamaan suoraan html:n kautta.

Ei vitsi

"[...] ikään ja sukupuoleen tuijottaminen on von Wendtin mielestä äärimmäisen vanhanaikaista. Hän ei halua mieltää itseään ”naisjohtajaksi”.
”Minua ei ole kasvatettu sellaiseen ajatteluun. Näen mieluummin kaikki yksilöinä. Toki olen itse hyvin tarkka siitä, että esimerkiksi panelistivieraina tapahtumissamme on saman verran naisia kuin miehiä [...]"

:)

Lainaus HS 2.7 Michaela von Wendtin haastattelusta.

Heart & Soul

Tätä on jazz

Diibadaabaduuba.

Ja sitten tätä:

RA veti kuus verveä ja kaks uudelta ja sitten se oli siinä. Princeäkin meni pari säkkäriä, sit alko muisti pätkimään ja palattiin tutumpiin sanoituksiin mallia Lucky Man.

Tykkäsin. Nauroin.Vähän lauloinkin. Kiitos RA ja kiitos jengi.

Muuten jatsit meni ihan hyvin mut siellä teltassa missä oltiin klo 2.30-3.45 (huom! kun pilkku tulee puol neljä, ja paikka menee kiinni neljältä, normaalisti pyöräilyhanskaiset kundit ei ala hoputtamaan kun kakskyt minuuttia peliaikaa on vielä jäljellä!) soi just tommonen diibadaabaduuba.

Avalanches

Kiinteistötsaarin jälkeen tähtään taas asiaan:

16 vuotta ja toinen levy, vielä kerkeävät pari duunamaan ennen arkkuhommia . En muista oikeestaan mitään muita biisejä kuin sen hitin mutta innostuin ajatuksesta välittömästi. Heinäkuu aika hyvä julkaisuajankohta tälläselle setille:

Englanti voittaa tän turnauksen sano

Tsaarin aivot nyrjähtivät LKV-tentissä, myyntihinta, velaton myyntihinta, mitä kompia tääl on:

Marek Hamsik purkaa tuntojaan Englanti-ottelun jälkeen:

Alex käyttää lisääntyneen vapaa-ajan lenkkipolulla:

Slovakia on kyllä Venäläisemmän white-power joukkueen näköinen kuin idän suuruus itse. Onkohan fanijoukossa miten bousseja jäbiä? Plz anna taidon ja nopeuden voittaa. => no ei sit

Jens on vielä siellä

15.6.2005 Jens Dubrovnikissa. Sana kiersi Stupidossa jne. ja paikalla oli "valmis" yleisö. En enää muista ainakaan tälleen lonkalta yhtään biisiä, vain sen että jossain vaiheessa pisti sähköt veke, asteli alas lavalta ja kaikki kuunteli hipihiljaa tätä osiota. Ei siellä muutenkaan hirveesti juoruttu.

Jotenkin näin:

Viime vuosi meni postikorttien ja erinäisten julkisten projektien parissa. Innostuin, kyllästyin. Nykyaikaa, ehdottomasti, mutta minä en ole niin kotonani tässä ajassa vapaasti lainaten. 2016 meininki on taas eri, ei päivityksiä, ei mitään, paitsi tää:



Jens on vielä siellä. Biisi 2 sorry en osannu tohon laittaa sitä heti fiksusti.

Jäänsärkijän kesäterassi osa II

Hain ne mitä viimeksi nuukuuksissani en tohtinut ottaa, onneksi pyöristi hintaa alaspäin, muuten täs alkais porvarinkin huuli pikkuhiljaa väpättämään. On tilailtu vähän muutakin asiaan liittyvää.

Oisin linkannu Automator mixin - kun laitan tämän luureihini veikkaan ettei jalat kosketa maata katuja mitatessani.

Suhteellisuudentaju ja Ashcroft

Nämä kaksi eivät kai koskaan kohtaa ja hyvä niin. Oikeastaan tämä sanapari lähti siitä miten ensin teki mieli dumata koko uus levy, en meinannut toipua ekasta biisistä yhtään. Muutaman kuuntelukerran jälkeen konteksti löytyi, tämähän on sama levy kuin ne aiemmatkin, hyvässä ja pahassa.

Out of  My Body - huti. Toinen uuden tuotantolinjan biiseistä joissa haetaan jotain ajanmukaisuutta jne. ja ei, ei, ei kannata. Biisin lähtö on kantria niin kuin koko levy ennen kuin tuuttaus alkaa. Tuli mieleen Keys To the World joka on mahtibiisi kaikin perin, mutta ehkä se on sitten enemmän lainaa 90-luvulta kuitenkin. Tanssittavuudesta varmaan tämä mielleyhtymä.

This Is How It Feels - osuma. Spirituaalit toimii, ei tarvii ees kummosta melodiaa koskettaakseen.

They Don't Own Me - huti. Raja on hiuksen hieno. Tässä toiston sekä melodian ja soinnutuksen vähäeleisyys puuduttaa.

Hold On - just hyvä! C'mon People osastosta, se on se ääni.

These People - lasketaan. Kantri-Rikua, oiskohan eniten siellä Human Conditions ajassa, tai emmä tiiä, onhan se eka soolo kans ihan kantria.

Everybody Needs Somebody To Hurt - osuma. Nyt on hyvä linja, ja mies malttaa toistaa. Vitsi vitsi.

Picture of You - ulkona. En muistanu ollenkaan miten tää menee, ja kun lunttasin tässä kirjoittaessa niin tää on taas näitä toiston väärällä puolella kulkevia minun teekokoelmissa.

Black Lines - sisällä. Anna Richardille C ja pari mollisointua niin kyynel tirahtaa.

Ain't The Future So Bright - aika paha. Olenko sitten albumin uuvuttama vai miten sunshinet ja numbit ottaa korvasta. Oliks tässä se when will we ever learn life ain't just about the pain? Ja vähän moderneja ääniäkin, buu.

Songs of Experience - ohi. A-osa vielä kelpaa, mutta sitten kun ei lähde ja kertsissä on tök-tök-rytmittelyä niin...

5/10 osumatarkkuus. Suhteellisuudentajua kaivataaan, saman verran kelpuutin alkuun myös ekalta ja tokalta soololta. Saa nähdä peittoaako ääni pikku hiljaa näitä mussutuksia, annan tilaisuuden.

Liveä:

Desibeli

Desibeli.net kirjoittaa EP:stä, erinomaista. En kiistä vaan kiitän.

Mitenkään aiheeseen liittymättä taas pitkästä aikaa pari marjaa ja lippistä:

Kimmo Blom karaokessa -

Robert Knepper -

Jäänsärkijän taivas

Maanantaina polttavassa paahteessa suuntana levykauppa - sehän oli ulkona! CD-singlejä joita en ollut nähnyt johonkin kymmeneen vuoteen, mikä sattuma. Vuolaasti kiitellen poimin Stone Rosesin singlet (mm. One Love, yli seitsemän minuutin versio olet vihdoin minun!), Lucky Man Verveltä (Never Wanna See You Cry) ja Go Let It Out Oasikselta (Let's All Make Believe, aina rakastanu tätä biisiä, älytöntä että kotiutui vasta nyt - kaikki brother-biisit on mun suosikkeja).

Pitäis varmaan käydä vielä toinen päivä  kurkkaamassa missasinko jotain. Kun nyt toi Stone Roses niin linkkaan mäkin:

Biisi ei ehkä ihan paras, Ianin ääni on, ja levyn odotus jatkuu. Jos joku bändi voi vetää tommosta tekstiä pokkana niin tämä.

EP => Spotify

Se siellä. Avarran kappaleita autistisesti - Ruissalo = mistä kaikki alkaa kahdessa eri ajassa - Ett År Mer = joskus kun saat turpaan tavalla tai toisella siitä voi seurata jotain mahtavaa tavalla tai toisella - Telegrafberget Yeah! = oon aina digannu risteilyistä valot kiinni - When You Felt = Roseway.

JK - Ett År Mer tuskin olisi sama biisi ilman Indian Villan Alia - Hannun tarinan mukaan mies olisi mm. kertonut pirin olevan hyvä juttu kunhan ensin syö kokonaisen rasvaisen kalan.

Kesän merkki

Tää jäbä:

Kilinä ja kolina osasto josta osaa diggaan täysillä ja osaa vähemmän, ja sit loput menee tähän kategoriaan oli ne kantria tai mitä vaan. Mitenhän ois käyny ääni ratkaisee jaksossa?

Biisin nimi Losing My Taste For the Night Life kans kova, biisin nimet on useimmiten kymppejä hänellä. En osaa selittää että miksi This Is How We Walk On the Moon, Love Is Overtaking Me tai This Time Dad You're Wrong on sata kertaa parempia kuin useimmat biisien nimet, ja onko näissä keskimäärin jotain yhdistävää tekijääkään. Ovat vaan hyviä.

Hold On Pori

Satunnaisia havaintoja osioon. Haja heitti että Hon Är En Runaway on vähän kuin Runaway Train. Melodiassa on yks pieni tosi vahvasti yhdistävä tekijä, mutta olisiko mielikuva ollut yhtä vahva jos fremmande språkin seassa ei tulisi tuota tuttua runaway sanaa? Nää on kuitenkin kaks ihan eri biisiä.

Toisin kuin Desperado ja Nu Kan Du Få Mig Så Lätt. Tsekataanpa googlesta, ja kas, onhan tämän merkannut joku muukin. Hyvä hyvä. Nyt on niin liknande että vois olla krediiteissäkin. Mutta ei. Alitajuinen laina?

Din Tid Kommer ihan tykki biisi!

Ja sit niin on tääkin:

Hold On Pori I'm on my way!

Release

Tämän otsakkeen alla seuraan EP:n julkaisua Music Kickupin kautta. Onnistuin löytämään Ruissalo- biisin Spotifyista mutta muuten oli aika hiljaista julkaisupäivänä. Toivottavasti asia korjaantuu piakkoin.

29.4 juhlittiin asianmukaisesti Hajalla. Nyt se on ulkona! Ja tietääkseni kaikki osallistuneet ovat hengissä.

Tilanne 12.5: Ei vielä mitään edistystä, ei hymyilytä tämä. Jostain syystä tunne on hyvin pitkälti Arthur Russellin biisin You Can Make Me Feel Bad mukainen, en siis kuullut aluksi edes sanoja, vaan melodian ja jotain whole again huhuilua. Löytyy tubesta mut en saa taas linkattua.

Tilanne 18.5: olen saanut tänään vastauksen, että EP on uudelleen upattu Spotifyihin, kohta siellä. Josko maltan vaikka tämän päivän odottaa. Ja josko EP löytyisi jostain muualtakin, niin kuin sen pitäisi.

Tilanne 19.5: EP löytyy Spotifyista.

Äggtävling

På lågstadiet hade vi en tävling, en mycket meningsful tävling. Två elever på estraden och sen - crash - man skulle slå två ägg mot varandra och den som inte gick sönder var vinnaren.

Jag kokte en normal 9min ägg som tog mig ingenstans. Jag minns inte vem som vann, men jag minns två ägg. Först den som var inte alls kokt och gick överalls på den andra tävlaren, haha. Och sen den som var kokt för en halv timme, i frysären över natten och som inte gick sönder även när Toni kastade den till väggen. Haha!

Ta inte medelvägen!

Ruissalo

Tästä. Lisää. Myöhemmin.

EDIT: Jos sen verran että yllä oleva biisi avaa EP:n joka julkaistaan 29.4.2016. Music Kickup on lupautunut siirtämään datan Spotifyin ym. paikkojen ulottuville. Fyysisiä levyjä olisi tarkoitus toimittaa muutama jonnekin myyntiin ja hups täällä se jo onkin:

http://www.levykauppax.fi/artist/telegraf_berget/

Löysin hakusanalla Telegrafberget joten turha korjauttaa pientä kirjoitusasun erhettä. Joku (aika moni) on ennenkin sanonut että nimi on vaikea!

Lisäksi levy löytyy Keltaisesta Jäänsärkijästä. Vilpitön kiitos yhteistyöstä molemmille kauppiaille.

Biisit ovat mahtavia ja niiden nimet ovat:

Ruissalo/Ett År Mer (single edit)/Telegrafberget Yeah!/When You Felt That Way

Garden of My Mind

Tää hyvä:

ja kuten videon kuvauksessa todetaan, muistuttaa hiukan tätä:

Aivan. Ne on kuitenkin eri biisit kaikin perin, koska esim. noi Mickey Finnit ei varmaan olisi halutessaankaan päässeet kovin lähellä originaalia, ja toisaalta uskon että jotain he halusivat myös itse ilmaista => mahtava biisi. Se vielä puuttuisi että joku korjaisi minua aikajärjestyksen osalta.

Mario Lemieux

Viikko sitten kohistiin Teemu Ramstedtin maalista, jossa hän vei kiekon mailan lavassa jalkojensa välistä ja vippasi etukulmaan. Huippusuoritus, ei epäilystä. Mutta mutta- missä taustat, arvon urheilutoimittajat? HS, iltahömpät, ei näy mitään.

Pihapeleissä tehtiin näitä sillon sata vuotta sitten, ja ainakin minä sanoin tekeväni Mario Lemieux maaleja. Tossa 1:47 on aika semmonen, en nyt parempaa löytäny mut mieli sanoo et on selkeempiäkin vasemmalta sisään ja mainittu temppumaalicaseja olemassa Mariolta.

Joku Malik vissiin tehny myös tämmösen jne. Granlundin veivin kohdalla jaksettiin etsiä 60-luvun jenkkien yliopistomaaleja mutta nyt tämän on jotain mistä ei taustoja hypi eteen millään? Okei, jatkan taas tärkeempien asioiden pohtimista. City-WBA, ei kummosta, Nasri meinaa liittyä johonkin 90-luvun poikabändiin tolla letillä, tekis ees maalin. EDIT: no tekihän se. Siirrä sitä N'Sync reunionia kunnes Silva kuntoutuu.

Din Tid Kommer

Häh, onko 29.4 paras päivä tehdä jotain vai mikä on kun mr. Håkan julkaisee EP:nsä samana päivänä kuin me? Tässä biisi:

Jatkaa viime levyn tunnelmissa. En pettynyt. Olen ajatellut että pettyminen on väistämätöntä tämänkin artistin kohdalla joskus. Onneksi ei vielä!

Hultsfred 2001 TSOOL

Mahtava meno, kukaan ei saa pidettyä mitään virettä, tai oon kattonu vaan TSOOL, Broder Daniel ja Håkan Hellström mut eiköhän ne jotain todista. Mm. sen että tuolla olisi voinut olla ihan siistiä vaikka festareita vihaisikin. Tuuleeko siellä?

Tää on yks tärkeimmistä parhaimmista kolahtavimmista aidoimmista laadukkaimmista you name it bändeistä ikinä:

Ja kun ei löydy nuottia ja biisi on vähän löysä niin käy noin. Tai en mä tiiä, kuuntelin täs kirjoittaessa ja ei tosta voi sanoo että veto poissa. 99/100 on kuitenkin tätä:

Tässä tiukin versio minkä oon itse nähnyt tubessa, ei siis Hultsfredista toi vaan tv-yleisön edestä. Noinkin voi em. olosuhteissa vetää jos on paras. Bärjedillä ennen viiksiä vielä rapeempi läppäasenne. Takaisin Hultsfrediin, Ebbot surffaa yleisössä, kauhtana repeää, maha karkaa eikä turvamiehet jaksa nostaa lavalle. Uutta päälle ja ei helvetti mikä veto loppuun Dow Jonesista. Sitä ei tietenkään saanu tähän joten Sister Surround saa kelvata esimerkiksi:

Lähenee lähenee

Eka EP julkaistaan 29.4.2016. Kamaan!

The Sound Defects

Öh, kuuntele?

Tokalla on biisi nimeltä El Chupacabra!

Ei tästä tarvinne mitään sanailla. Kikkailin UNKLE/DIV-akselilla josta en yleensä eksy minnekään kun ei niitä tosta vaan ylitetä. The Sound Defects täydentää nyt tämän "genren" mulle. Tuben kommenteissa tätä kuvataan useimmiten Trip Hopiksi. Takaa-ajomusaa sanon minä.

Bobby ja Igi

Vanhalle tarjotaan nyt koko ajan jotain, hyvä vuosi:

Huomaa Bobbyn Nicky Wireltä pöllimä leopardipaita!

Ja IVK-linjalla jatkaa vielä viistoista vuotta vanhempi jäbä:

Onko se lintu? Onko se lentokone? Ei, se on

the Coral ja heidän uusin albuminsa Distance Inbetween. Jäänsärkijässä soi tää biisi:

Hmm. Nyt on hyvä meno. Sitten tuli She Runs the River ja mietin jo että onko tämä nyt Coral vai joku originaali Byrds-liitännäinen homma. Tiskiltä vielä varmistin että soiko täällä uusi Coral ja sitten levy mukaan.

Kansivihostakin saa vihiä että nyt on jätkillä taas löytöretkeilyvaihde menossa. Biisipohjia on useita ja suurin osa biiseistä on sekä sävellyksen että kuorrutuksen osalta ei vain kunnossa vaan huippu kunnossa. Ei täs muuta.

Tääl mä taas

hyvä niin:

Tämä muka jatkaa siitä mihin TSOOL jäi. Minusta tämä jatkaa siitä mihin TSOOL:in oli määrä mennä Behind the Musicin jälkeen. Eli pitkästä aikaa hyvä biisi Ebbotilta. Yhdistelmä vanhoja toki vaan sepä ei tässä yhteydessä haittaa lain.

Kaksi marjaa yksi lippalakki vol x

UMK:ssa juontohommissa viimeksi nähty:

Merimies, ajattelija, tyyli-ikoni, lista on loputon:

Nää jäbät on enemmän kuin yks yhteen, sori Mikko. Minusta ei ole Euroviisuveikkaajaksi(kaan), oisin pistäny aika paljon Cristal Snown menestykselle. Ajattelin myös, että Aalto ei saa gay-ääniä ja toisaalta menettää rollerderbyletillään niitä normaaleja Disney-ääniä, mutta ei, kakkosena taas. Heitetääs viel yks:

Kirjailijalegenda (kuvattu karaokessa):

vs. UMK-voittaja:

Haenko kaukaa? Haen tässä myös aasinsiltoja, ei olisi Aallon ehkä kannattanut pistää niin sanotusti hommaa myyntiin, vähemmänkin alleviivaten ja yhdellä kortilla ratsastaen voi pistellä menemään. Mut nyt täytyy lopettaa etten kirjoita mitään ilkeää, tsot tsot hyi hyi.

Ei nimi miestä ellei mies nimeä

Fifan johtoon pyrkivät seuraavat herrasmiehet:

Gianni Infantino
Tokyo Sexwhale
Salman Kalifi
Jerome Champagne
Saddam Hussein

HS:n mukaan Sexwhale on kenties varteenotettavin ehdokas koska hän on ollut vankina Robben Islandilla. Mikä voisi mennä pieleen? EDIT: no vaikka jotain superkähmintää heti alkuun ja vetäytyminen ennen äänestystä. Perkele Sexwhale!

Johnny Boyn toinen hyvä biisi:

RA

Joo ehkä tää on isompi juttu kuitenkin tänään.

Biisi ihan ok, parempi lähtö kuin vaikka Music Is Power. Oli eka tai ei niin se oli sinkku ja levyn huonoin.

Musamiehelle tärkeintä on luonnollisesti promokuvat. Richard goes Burroughs, erittäin jees. Ja perinteisesti vielä vetskari auki, mies on entisellään!

Vaihteeks joku hyvä biisi

Ilkka Mattila kirjoitus (HS tänään) albumin epätarkoituksenmukaisuudesta kaivoi tän esiin. Mahtava eka biisi, ja tää viimeinen vielä kaks kertaa parempi. Välissä ei tapahdu oikeen mitään, single ois riittäny.

Toki suurin osa omasta levyhyllystäni on täytetty levyillä jotka ovat nimenomaan albumimitassa minulle oikea annostus. Ja näillä linjoilla Mattilakin menee, Abreulta single (jeesus sitä uutta biisiä, olen kääpä) ja Saimaalta levy.

No huilu

Tän äijän takia en oo ikinä kuunnellu Jefferson Airplanea:

Jethro Tull on niin lähellä nimenä ja olivat sieltä päin vissiin ja seli seli, tämä on ihan oikea syy tälle asiantilalle. Mutta Airplane on ilmeisesti virallisesti hyvä:

Ainakin tää levy.

Sitten tärkeä havainto Deerhunterin Microcastle biisistä. Kun on hyvät perustelut käyttää jotain kaluttua kierrätettyä sointu+melodia komboa, niin se muuttuu. Perustelut voivat siis olla täysin musiikilliset, kuten tässä (sekin on ihan ok peruste, että ei osata soittaa tai mitä nyt keksii). Surfer Girl punkee sieltä pintaan, mutta kun monen minuutin pohjustuksen jälkeen lähtee tarttuva osuus, niin se on todella ihanan kuuloinen:

Pitkään aikaan en tätä kuunnellessani ajatellut mitään erityisen tietoista. Lopulta loogikko vänkäsi taas jotain mutta työnnän hänet kauas sisään...

Rumpali

Ei tää taas löydä mitään, mut kun avaa tuben ja hakee Hanoi Rocks - Blitzkrieg Bop niin saa Michael Monroen rumpuihin!

Back and forth

Sitä tässä mietin. Ja mikäs on miettiessä, loputon aihe kun ihmismieli tutkitusti muistaa ihan mitä sattuu.

Tutkimukseni suuntautuvat kohti kivikautta.

I on matkalla kohti II:ta, III kohti IV:ta. Vaikee sanoa mikä on paras. No ei oo, se on II. Tällä bändillä on jännä groove, johtuuko Jimmyn notkeudesta muiden jäykkyys vai toiste päin? What a great audience.

G'n'R comeback

Nyt Steven takas rumpuihin ja sit mäkin lämpeen. Lienee toiveajattelua että oltaisiin tässä suunnassa:

Tietenkään ne ei nuorru, mutta voishan sitä vetää vähemmän sliipatusti, eikö vaan?

Oon tässä kahlannu näitä harvinaisempia pätkiä, ihan uskomattoman nastaa! Vaikka tää, Slash kamoissa tai jotain, välillä aika karseeta tiluttelua. Ja silti ostan:

Soititko tiistaina 19:07?

Puhelinmyyjä - "Laitetaanko tämmöset sukat dägä dägä [...]"

Vastaus - "Ihan mahtava juttu että soitit. En ota sukkia, mutta mulla ois tarjous sulle. Otatko eilisen Hesarin, saat kyllä nyt hyvään hintaan? Tai, emmä tota A-osaa, mut loput saat ihan vaan postimaksun hinnalla. Eiköhän laiteta paketti matkaan? Ja saat sitten jatkossa näitä eilisen lehtiä ihan ilman mitään erillistä tilausta, ja laskutus kyllä pelaa!"

En tietenkään edes vastannut puhelimeen mutta em. keskustelu pyörähti läpi siinä kun ahersin jotain oleellisempaa ja olin aktiivisesti vastaamatta.

Nyt lähtee:

Tästä ei paljon tarvii sketsiä vääntää. Tai muuten lätty lätisee, sano! Katsoin vähän Yle-Areenaa ja tämmöstä sieltä silmille lapioidaan. Fantastista!

23:23

"Pukeudun kuin surffari vaikka ulkona on kakskyt astetta pakkasta". Kuten eräässä klassikkobiisissä sanaillaan. Mikä järki, teinit? Ei mua muu, mut nilkkasukat talvella on vaan mahtava innovaatio.

Viime vuoden lupauksiani oli ostaa levyjä kivijalkaliikkeistä. Toteutui kohtalaisesti. Aina ei saa, kun on loppu tai hoppu tai sit pahimmillaan niin kuin tämä, ei ole fyysistä levyä. Aargh!





Ostin kyl Zeppelin ykkösen remasterin heräteostoksena Prismasta...