Stupido

Viime viikolla luin läjään jääneitä hesareita. Jutut lipuivat ohi kunnes Onnisen kolumni cd:t on historiaa blaa blaa blaa pysäytti kohdassa Stupidon konkurssi. Kyllä mä sen uskon että CD myy vähän ja vinyyli vielä vähemmän, mutta yllätys tämä oli silti. En jaksa nähdä hirveästi positiivisia puolia nettikaupan jyräävässä kasvussa. Algoritmit suosittelijoina ovat ö-luokkaa verrattuna asiansa osaaviin levykauppiaisiin.

Tällainen myyjä-asiakas keskustelu jäi mieleen, kun alkutalvesta kyselin Boo Radleysin uudelleenjulkaisuja. Totesin ihan peruslevyjenkin löytämisen olevan paikoitellen hankalaa kauppapaikasta riippumatta. Pahkala tähän jotenkin näin että tietyt suuret toimijat ovat määritelleet varastokustannuksien olevan liian isot, joten vanhoja painoksia on kannattavampaa tuhota kuin pitää myynnissä. Sitten aika ajoin pistetään deluxea kehiin. Itse muistelin että Robbie Williamsin jotain levyä olisi käytetty Kiinassa teiden rakennusaineena. Ja nyt ollaan sitten tässä - byhyy.

Kannan jatkossakin mahdollisimman suuren osan levyrahoistani kivijalkoihin, antakaa minulle mitali! Uusi ykköskauppa hakusessa, Keltainen Jäänsärkijä se varmaan on. Lämna lampan på:

Anders Wendinin soololevy on muuten tajuttoman hyvä. Olisi spotifyn kautta jäänyt varmasti massan sekaan, mutta kun annoin levylle pari pyöräytystä aikaa niin täähän on ihan 10/10. Sooloahan Moneybrotherkin monessa mielessä etenkin viimevuosina oli, joten muutos näkyy eniten kielivalinnassa. Voi se muutenkin olla jotenkin svedumpaa, emmä tiiä.